Taj Mahal

Taj Mahal on Uttar Pradeshin osavaltiossa, Agran kaupungisssa, Intiassa sijaitseva monumentti, jonka rakensi Shah Jahan kuolleen vaimonsa kunniaksi 1600-luvulla. Jahan oli muslimi, minkä vuoksi Taj Mahalin voi yhdistää myös islamiin. Monumentti on rakennettu moskeijan näköiseksi ja koostuu kupolista sekä neljästä minareetista jotka ovat moskeijan tunnusmerkkejä. 

Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1630 ja saatiin päätökseen 23 vuoden kuluttua vuonna 1653. Taj Mahal on yksi maailman suurimmista arkkitehtuurisista saavutuksista. Monumentti on täydellisen symmetrinen, mikä lisää sen  vaikuttavuutta. Miljoonat turistit käyvät vuosittain ihastelemassa tätä näkyä.

Valkoisesta marmorista rakennettu, auringonvalossa kylpevä monumentti on yksi maailman kuvatuimmista nähtävyyksistä.

 Taj Mahalin sisälle kuljetaan suuren puutarhan halki. Sisällä näkyy hautakammioita ja haudat on 
suunnattu kohti Mekkaa, islamin tapojen mukaisesti. Lukuisia piirteitä ja jäänteitä islamista siis löytyy.

 Taj Mahal on hyvä esimerkki persialaisen, islamilaisen ja intialaisen arkkitehtuurin yhdentymisestä. Tyyliin kuuluvat kupolit, symmetrisyys ja hiekkakiven sekä marmorin käyttö. Koristelu usein viimeistellään kuu- ja kukkakuvioilla.

Mittava Taj Mahalin arkkitehtuurin taidonnäyte valittiin nescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1983 - eikä turhaan. Tällainen historian rakennustaiteen mestariteos on saatava säilymään.







Tekstilähteet:

http://whc.unesco.org/en/list/252

http://www.temamatkat.fi/Artikkelit/Intian-Taj-Mahal-haikaisee---Ikuisen-rakkauden-monumentti/

Kuvalähteet:

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e1/Agra-Taj-Mahal-Mausoleum-architecture-Apr-2008-04.JPG

http://www.world-mysteries.com/TajMahal_widejpg.jpg

Afikan kehityksen haasteet (s.59 t.3)

Kun Afrikan valtiot irtautuivat emämaistaan 1950-luvulta lähtien, on maanosassa edelleen suuria ratkaisua tarvitsevia ongelmia. Tällöin myös siirtomaa-aikana vedetyt rajat vahvistuivat, jolloin valtiot jäivät etnisesti hajanaisiksi. Afrikan yhtenäisyysjärjestö, joka perustettiin vuonna 1963, pyrki estämään valtioiden hajoamisen ja rajakiistat. Järjestön tavoitteena oli ratkaista siirtomaa-ajan ongelmia.

Afrikassa on yritetty edistää demokratiaa. Pyrkimyksiä on kuitenkin hidastanut etnisten ryhmien välinen kilpailu resursseista ja vallasta. Jos yksi tietty ryhmä on vallassa, se on usein tarkoittanut toisten alistamista. Köyhyys, vallan keskittyminen ja suuri korruptio, levottomuudet sekä vallankaappaukset ovat hankaloittaneet demokratian edistysaskeleita.

Käsistä karannut väestönkasvu, aliravitsemus ja suuri lapsikuolleisuus ovat ikävä kyllä osa arkea Saharan eteläpuolisen Afrikan väestölle. Maaseudun elinolosuhteiden huonontumisen johdosta on kiihdyttänyt kaupungistumista, mikä on johtanut hökkelikylien eli slummien muodostumiseen suurkaupunkien laidoille. Slummeissa asuvilla vain 20%:lla on mahdollisuus puhtaaseen veteen tai sähköön. 

Afrikan suuri ihmisoikeuksien toteutumattomuus liittyy köyhyyteen läheisesti, kuten myös sotiin ja konflikteihin. Orjuus on yhä edelleen ongelma sekä vakava este ihmisoikeuksien toteutumiselle. Yksi Afrikan merkittävimmistä ongelmista on aids. Se tappaa parhaassa työiässä olevia ja jättää jälkeensä orpoja joilla on heikot selviytymismahdollisuudet.

Afrikassa on etsitty näihin ongelmiin afrikkalaisia ratkaisuja. Afrikan yhteistyöjärjestö muutti nimensä vuonna 2002 Afrikan unioniksi. Tavoitteena on taloudellinen ja poliittinen yhdentyminen.Afrikan unionin kehityksen kohteina ovat konfliktit, nälänhätä, paikallaan polkeva talous ja kulkutaudit. Tavoitteena on ollut myösedistää demokratiaa, ihmisoikeuksia ja hyvää hallintoa. Henkilökohtaisesti toivon, että Afrikan unioni onnistuu tavoitteessaan rakentaa parempi Afrikka.






Kuvan lähde: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Slums_Monrovia_Liberia_West_Africa_July_2013.jpg?uselang=fi

Lähde:  Tekstilähde: Linkki 6, kulttuurien kohtaaminen, WSOY, 2011 s. 48-59

Eurooppalaisten siirtomaat Afrikassa (s.47 t.1)

Eurooppalaiset alkoivat jo 1400-luvulla perustamaan kauppa-asemia Afrikan rannikolle. Tutkimus- ja sotaretket eivät ulottuneet sisämaahan tautien sekä voimakkaiden kuningaskuntien vuoksi. 
     
Orjakauppa sai alkunsa, kun portugalilaiset alkoivat toimia välittäjinä heimojen ja kuningaskuntien välisessä orjakaupassa, joka puolestaan johti Atlantin yli ulottuvan orjakaupan alkamiseen 1500-luvulla. Orjia tarvittiin työvoimaksi Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. Orjat ostettiin heimopäälliköltä tai kauppiailta. Tämä jatkui 1800-luvulle asti, kunnes Iso-Britannia ja Ranska kielsivät orjien kauppaamisen.
     

Länsimaalaiset tukimusmatkailijat löysivät Afrikan sisäosat 1800-luvun alussa, kun sinne päästiin uusien rokotteiden turvin ilman sairastumisvaaraa. Eurooppalaiset pitivät afrikkalaisia alempiarvoisina ja he olivat pelkkää kauppatavaraa. 

Euroopan suurvaltojen tarkoituksena oli hyötyä siirtomaista taloudellisesti. Euroopan teollisuusmaat halusivat siirtomaisen avulla turvata raaka-aineiden saannin omalle teollisuudelle. Taustalla oli myös poliittisia tavoitteita: suurvallat pyrkivät osoittamaan myös suuruuttaan maailmalla. Myös kristinuskoa yritettiin levittää Afrikkaan.

Suurvallat toteuttivat vallanjakoa siirtomaissa eri tavoin. Iso-Britannia säilytti kuninkaiden aseman, mikä oli taloudellisesti hyvä keino. Se säilytti myös järjestyksen siirtomaassa. Tätä kutsutaan epäsuoraksi hallintomalliksi. Ranska, Saksa, Portugali ja Belgia keskittivät hallinnon siirtomaaviranomaisten käsiin. Siirtomaan kansalaiset pyrittiin sulauttamaan osaksi hallitsijamaata ja oikeudet ja velvollisuudet eivät tässäkään mallissa olleet tasavertaisia. Tätä kutsuttiin suoraksi hallintomalliksi.

Siirtomaalaiset yrittivät vastustaa vallanpitäjien yliotetta, mutta nuolista ja keihäistä ei ollut vastusta ruutiaseille.

Yhteenvetona sanoisin, että siirtomaavallalla oli suuri merkitys nykypäivänkin Afrikkaan. Sen myötä kristinusko sai kannatusta 1800-luvun lopulla Afrikassa. Siirtomaa-aika romutti Afrikan maiden omavaraisen talouden ja luonnonvaroiltaan rikkaasta maanosasta suurvaltojen teollisuustuottajan. Hallintomallit lisäsivät sisäisiä jännitteitä ja syntyi konflikteja ja poliittista väkivaltaa itsenäistymisen jälkeen. Siirtomaa-ajan jälkeen Afrikan on ollut vaikea päästä irti köyhyydestä jota hankaloittavat hallitsematon väestönkasvu ja kulkutaudit. Toivottavasti tulevaisuuden Afrikka näyttää paremmalta.



Kuvan lähde:
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Desembarco_en_Cotonou_de_tropas_senegalesas._Le_Petit_Journal,_21may1892.jpg

Lähde: Tekstilähde: Linkki 6, kulttuurien kohtaaminen, WSOY, 2011 s. 48-59

Itä-Afrikan suahili-kulttuuri

En tiennyt juuri mitään suahili-kulttuurista ennen kurssia. Kurssilla tuli ilmi, että suahili-kulttuuri sai vahvoja vaikutteita Arabian islamista, ja kulttuurin vaikutusalueena on Itä-Afrikka. Etsin netistä mielenkiinnolla lisää tietoa aiheeeseen liittyen. Suahili-kulttuuri on hyvin lähellä islamia: uskomus Allahiin, rukoilu viidesti päivässä sekä paastoaminen Ramadanin aikana ovat suuressa roolissa. Kulttuurin edustajia on Itä-Afrikassa noin 500 000.

Käsitteet:

Suahili-kulttuurin synnystä voisi käyttää käsitettä akkulturaatio, jossa kulttuuri saa vaikutteita toiselta kulttuurilta. Tässä tapaauksessa islam antaa vahvoja vaikutteita.

Pukeutumiskulttuuri:

1900-luvulla kulttuurin tyypilliseen pukeutumiseen kuului naisten osalta värikkäät puuvilla-asusteet, jotka kiedottiin vyötärön ympäri ja levitettiin olkapäille sekä pään ylle. Tuolloin miehet 
pitivät raidallista kangasta vyötärön ympärillä, joka roikkui polviin asti. 
Merkkinä siitä että he olivat muslimeja, he pitivät valkoisia pieniä hattuja, jotka ovat islamissa tyypillisiä.

Nykyään naiset pukeutuvat länsimaisiin mekkoihin, jotka voivat olla eri värisiä ja kuvioisia. Kodin ulkopuolella heillä on yllään mustat, koko vartalon peittävät viitat sekä huntu. Miehetkin käyttävät nykyään länsimaisia housuja ja paitoja. Vain lapset käyttävät shortseja.


Suahili-kulttuurin lisätutkiminen voisi olla hyvin mielenkiintoista, mutta luulen että kurssilla ei siihen enää perehdytä.






Lähteet:

Kuvat: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Africa_satellite_plane.jpg
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Maeneo_penye_wasemaji_wa_Kiswahili.png
Fakta: http://www.encyclopedia.com/topic/Swahili.aspx

Tehtävä 1: Tavoitteitani HI 6-kurssille

Omina tavoitteinani historian kuutoskurssille olisi ymmärtää eri kulttuureihin, sekä niiden välisiin vuorovaikutuksiin liittyviä käsitteitä ja kohtaamisien seurauksia. Myös kulttuurien kehityksien vaiheet historiallisesta näkökulmasta tuntuvat mielenkiintoisilta, kuten myös valtavirtakultturien tavat ja piirteet.