Harmonian sekä järjestyksen tavoittelu on keskeistä kiinalaisessa kulttuurissa. Perinteisessä ajattelussa on ollut tyypillistä kaksi vastakkaista, mutta toisiaan täydentävää voimaa, jing ja jang. Nämä voimat pyrkivät tasapainoon eli harmoniaan ja järjestykseen. Tämän ajatuksen pohjalta syntyi noin 500 eKr. taolaisuus, joka tuolloin pyrki harmoniaan ihmisen ja luonnon välillä palvomalla ja uhraamalla jumalille. Myös kungfutselaisuuden päämääränä on elää sovussa maailmanjärjestyksen kanssa. Tämä näkyi ajatuksena säätyjen välisessä suhteessa: alempien tuli kunnioittaa ylempiä, ja ylemmän tuli huolehtia alemmasta.
Kiinalaisessa kulttuurissa kunnia on hyvin tavoiteltua. Pelko kasvojen menetyksesta, eli epäonnistumisesta ja noloon tilanteeseen joutumisesta, liittyy vanhaan kiinalaiseen kunniakäsitykseen sekä vahvaan yhteisöllisyyteen. Sitä yritetään välttää elämällä moraalista ja hyveellistä elämää. Tämän vuoksi kiinalainen kulttuuri tunnetaan hyvin kohteliaana ja moraalisena. Onko tällaisen kulttuurin ja käsityksen mahdollista levitä muuallekin maailmaan?
Harmonia näkyi myös hallinnossa: Keisarin uskottiin saaneen valtansa taivaalta, ja että tämän tehtävänä oli säilyttää harmonia ja järjestys. Muiden kunnioituksella ja vieraanvaraisuudella on edelleenkin suuri merkitys kiinalaisessa kulttuurissa.
Kiinalaisessa kulttuurissa näkyy tuhansia vuosia vanha harmonian tavoittelu vielä nykyäänkin, mikä on kiinalaisessa kulttuurissa mielestäni upea piirre. Toivon myös, että sillä on mahdollisuus säilyä perinteikkäänä ja vanhoja tapoja kunnioittavana, vaikka maailma kehittyy.
Kuvan lähde:http ://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5a/Ke_Lok_Si_Illuminations_01.JPG
Lähde: Tekstilähde: Linkki 6, kulttuurien kohtaaminen, WSOY, 2011 s. 114-127
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti