Itsearviointi

Kurssi on saatu lähes päätökseen ja tutkielma sekä blogityöt ovat valmiita. Kurssista jäi päällimmäisenä hyvä fiilis. Blogityöskentely oli mielenkiintoinen lisä kurssiin. Blogitehtäviä tuli paljon ja siksi osan kanssa saattoi tulla vähän kiire. Mutta kuitenkin koin blogityöskentelyn mielekkääksi oppimiseksi. Ja alkukurssista pohimani tavoitteet sain mielestäni täytettyä.

Siirtolaisten ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kohtaamisen seurauksia (s.171 t.1)

Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat elivät luonnon ehdoilla, ja tunsivat tarkasti eläinten käyttäytymisen ja hyödylliset kasvit. He kunnioittivat luontoa jolloin riistasta käytettiin kaikki osat hyödyksi. Lihaa ravinnoksi ja nahkaa vaatteisiin ja asumuksiin. Puuta sekä luita käytettiin työkaluihin ja metsästysaseisiin. Monet rituaalit kuuluivat myös alkuperäisasukkaiden kulttuuriin. Rituaaleissa yhteisön samaani, eli uskonnollinen johtaja, oli yhteydessä henkiin. Eri kansoilla oli eri toteemieläimiä, joka oli todella pyhä ja sitä ei saanut surmata. 

Huhut Pohjois-Amerikan luonnonvaroista ja maa-alueista ylsivät Eurooppaan ja alkoivat kiinnostaa eurooppalaisia valloittajia.Ensimmäisinä paikalle saapuivat espanjalaiset Pohjois-Amerikan lounais- ja kaakkoisosiin 1500-luvulla. Pohjoisosiin asettuivat britit sekä ranskalaiset 1600-luvulla. Eurooppalaiset metsästäjät ja siirtolaiset omaksuivat alkuperäiskansoilta maatalouteen sekä metsästykseen liittyviä taitoja (akkulturaatio). Siirtolaiset asettuivat asumaan ja alkoivat viljellä maata. Alkuperäiskansojen ja siirtolaisten käsitykset maanomistuksesta poikkesivat toisistaan. Alkuperäisväestö ei ymmärtänyt eurooppalaisten arkipäiväistä yksityisomistusta. Eurooppalaiset puolestaan eivät ymmärtäneet paikallisten perinteitä sekä tapoja. Siirtolaiset painostivat alkuperäisväestöä siirtymään muualle asumaan. 1700-luvulle tultaessa Pohjois-Amerikan itärannikolle oli muodostunut 13 brittien siirtokuntaa. Alueet oli riistetty alkuperäisväestöltä.

Alkuperäisväestön asemaa eivät parantaneet kultalöydöt 1800-luvun Kaliforniassa ja Coloradossa. Löydöt aloittivat massiivisen kultaryntäyksen, mikä tarkoitti alkuperäisasukkaiden alueiden valtaamista. Valkoiset harjoittivat suurta väkivaltaa paikallisväestöä kohtaan 1860- ja 1870-luvuilla ja lopulta heidät siirrettiin reservaatteihin. (segregaatio) Alkuperäisväestöä alettiin sulauttamaan siirtolaisväestöön, jotka olivat nousseet valtaväestöksi (assimilaatio). 

Nykyään Pohjois-Amerikassa on alkuperäisväestöä noin kolme miljoonaa, joista noin miljoona asuu reservaateissa. Nykyisen Amerikan asukkaista vajaa kymmenen miljoonaa on sukua alkuperäisväestölle. Paremman kohtelun tuloksena heitä olisi voinut olla paljon enemmän ja he voisivat nykyäänkin asua valtaväestön joukossa. Mutta osa heidän jälkeläisistään on tietoisesti hkeutunut pois kaupungeista, maaseudulle, elämään kunnioittamaansa elämää.





Kuvan lähde:  http://en.wikipedia.org/wiki/Portal:Indigenous_peoples_of_North_America
 Tekstilähde: Linkki 6, kulttuurien kohtaaminen, WSOY, 2011 s. 170-181

Dia de los muertos - Kuolleiden päivä

 Meksikossa vietetään muistopäivää, jota kutsutaan nimellä Dia de los muertos, eli kuolleiden päivä. Se on jaettu kahteen päivään, joista ensimmäinen on 1. marraskuuta. Silloin muistetaan kuolleita lapsia. Toisena päivänä muistetaan muita kuolleita. 

Kuolleiden päivänä asetetaan vainajien kunniaksi alttareille ruokaa ja juomaa. Myös esim. sokerista tehdyt pääkallot ovat yleisiä kuten myös kuvioidut liinat. Muistopäivät ovatkin kuin juhlaa, vaikka aihe on vakava. Meksikolaisen kulttuurin mukaan, kuoleman tiedetään olevan tulossa joten elämää on syytä juhlia. Niin elävien kuin kuolleidenkin osalta.



















Lähde: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Offering_Day_of_the_Dead..JPG?uselang=fi

Japanin historiaa ja kulttuurien kohtaamisia

Käsitekartta kuvaa Japanin historian vaiheita:

Lähde:  Tekstilähde: Linkki 6, kulttuurien kohtaaminen, WSOY, 2011 s. 140-153

Kiinalaisen maailmankuvan harmonia kulttuurissa ja yhteiskunnassa (s.127 t.2)

Harmonian sekä järjestyksen tavoittelu on keskeistä kiinalaisessa kulttuurissa. Perinteisessä ajattelussa on ollut tyypillistä kaksi vastakkaista, mutta toisiaan täydentävää voimaa, jing ja jang. Nämä voimat pyrkivät tasapainoon eli harmoniaan ja järjestykseen. Tämän ajatuksen pohjalta syntyi noin 500 eKr. taolaisuus, joka tuolloin pyrki harmoniaan ihmisen ja luonnon välillä palvomalla ja uhraamalla jumalille. Myös kungfutselaisuuden päämääränä on elää sovussa maailmanjärjestyksen kanssa. Tämä näkyi ajatuksena säätyjen välisessä suhteessa: alempien tuli kunnioittaa ylempiä, ja ylemmän tuli huolehtia alemmasta.

Kiinalaisessa kulttuurissa kunnia on hyvin tavoiteltua. Pelko kasvojen menetyksesta, eli epäonnistumisesta ja noloon tilanteeseen joutumisesta, liittyy vanhaan kiinalaiseen kunniakäsitykseen sekä vahvaan yhteisöllisyyteen. Sitä yritetään välttää elämällä moraalista ja hyveellistä elämää. Tämän vuoksi kiinalainen kulttuuri tunnetaan hyvin kohteliaana ja moraalisena. Onko tällaisen kulttuurin ja käsityksen mahdollista levitä muuallekin maailmaan?

Harmonia näkyi myös hallinnossa: Keisarin uskottiin saaneen valtansa taivaalta, ja että tämän tehtävänä oli säilyttää harmonia ja järjestys. Muiden kunnioituksella ja vieraanvaraisuudella on edelleenkin suuri merkitys kiinalaisessa kulttuurissa. 

Kiinalaisessa kulttuurissa näkyy tuhansia vuosia vanha harmonian tavoittelu vielä nykyäänkin, mikä on kiinalaisessa kulttuurissa mielestäni upea piirre. Toivon myös, että sillä on mahdollisuus säilyä perinteikkäänä ja vanhoja tapoja kunnioittavana, vaikka maailma kehittyy.

Kuvan lähde:http ://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5a/Ke_Lok_Si_Illuminations_01.JPG

Lähde:  Tekstilähde: Linkki 6, kulttuurien kohtaaminen, WSOY, 2011 s. 114-127

Demokratiaa Intiassa

Valitsemani uutinen (käytetty 6.3.2014) kertoo Intian lähestyvistä vaaleista, jotka ovat maailman suurimmat demokraattiset vaalit ja ne kestävät kuusi viikkoa. Vaalien kerrotaan työllistävän neljä miljoonaa ihmistä. Intian perustuslaissa on määrätty, että kaikkien pitää pystyä äänestämään ja vähintään kilometrin päässä kotoaan.

Nykypäivänä Intian köyhä väestö äänestää rikkaita ahkerammin (lähde, käytetty 6.3.2014). Tämä saattaa johtua heidän halusta vaikuttaa poliittisiin asioihin. Vaikka Intiassa vallinnut kastilaitos lakkautettiin maan itsenäistyttyä vuonna 1947, se edelleen elää epävirallisesti vaikuttaa yhä muun muassa politiikassa. Intian yhteiskunnassa edelleen huonoimmassa asemassa ovat entiset kastittomat, dalitit, eli sorretut. Heitä on noin 150 miljoonaa, eikä heillä juurikaan ole mahdollisuutta parantaa sosiaalista asemaansa.Toteutuuko demokratia Intiassa niin hyvin, että heilläkin on oikeus äänestää ja saadaanko vanhat kastirajat unohdettua ja antaa ihmisille tasavertaiset oikeudet?


Linkki uutiseen:
http://www.hs.fi/ulkomaat/Kuuden+viikon+j%C3%A4ttivaalit+ty%C3%B6llist%C3%A4v%C3%A4t+nelj%C3%A4+miljoonaa+intialaista/a1394004380883

Kuva: http://forum.santabanta.com/showthread.htm?127422-Fourth-round-of-polling-on-in-India!!

Hindulaisuuden kastirajat intialaisessa yhteiskunnassa (s.101 t.3)

Hindulaisuuden kuuluisat kastit juurtuivat Intiaan arjalaisten saapuessa Intian niemimaalle noin 1900 eaa. Kastit arvojärjestyksessä olivat papsto, hallitsijat ja sotilaat, kauppiaat ja käsityöläiset ja talonpojat. Säätyjen ulkopuolellekin jäi ihmisiä. Heitä kutsuttiin daliteiksi, eli kastittomiksi. Kastijärjestelmä oli hyvin tiukka ja kastien välisiä rajoja ei voinut ylittää. Avioliitto oli perheen ja suvun järjestämä mutta ei ollut mahdollista alempaan kastiin kuuluvan kanssa. Järjestelmässä vallitsi myös käsitys alemman kastin alempiarvosuus. Alimmat kastit olivat lisäksi saastaisia ja heitä ei saanut koskettaa tai edes katsoa henkisen puhtauden takia. Vaikka kastijärjestelmä poistettiin Intian itsenäistyttyä vuonna 1947, vanhat kastirajat vaikuttavat yhteiskunnassa edelleen. Onko ihmisten Intiassa mahdollista luopua kastirajoista kokonaan?

















Kuva: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Charles_Shepherd_and_Arthur_Robertson01.jpg

Lähde:  Tekstilähde: Linkki 6, kulttuurien kohtaaminen, WSOY, 2011 s. 91-101

Taj Mahal

Taj Mahal on Uttar Pradeshin osavaltiossa, Agran kaupungisssa, Intiassa sijaitseva monumentti, jonka rakensi Shah Jahan kuolleen vaimonsa kunniaksi 1600-luvulla. Jahan oli muslimi, minkä vuoksi Taj Mahalin voi yhdistää myös islamiin. Monumentti on rakennettu moskeijan näköiseksi ja koostuu kupolista sekä neljästä minareetista jotka ovat moskeijan tunnusmerkkejä. 

Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1630 ja saatiin päätökseen 23 vuoden kuluttua vuonna 1653. Taj Mahal on yksi maailman suurimmista arkkitehtuurisista saavutuksista. Monumentti on täydellisen symmetrinen, mikä lisää sen  vaikuttavuutta. Miljoonat turistit käyvät vuosittain ihastelemassa tätä näkyä.

Valkoisesta marmorista rakennettu, auringonvalossa kylpevä monumentti on yksi maailman kuvatuimmista nähtävyyksistä.

 Taj Mahalin sisälle kuljetaan suuren puutarhan halki. Sisällä näkyy hautakammioita ja haudat on 
suunnattu kohti Mekkaa, islamin tapojen mukaisesti. Lukuisia piirteitä ja jäänteitä islamista siis löytyy.

 Taj Mahal on hyvä esimerkki persialaisen, islamilaisen ja intialaisen arkkitehtuurin yhdentymisestä. Tyyliin kuuluvat kupolit, symmetrisyys ja hiekkakiven sekä marmorin käyttö. Koristelu usein viimeistellään kuu- ja kukkakuvioilla.

Mittava Taj Mahalin arkkitehtuurin taidonnäyte valittiin nescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1983 - eikä turhaan. Tällainen historian rakennustaiteen mestariteos on saatava säilymään.







Tekstilähteet:

http://whc.unesco.org/en/list/252

http://www.temamatkat.fi/Artikkelit/Intian-Taj-Mahal-haikaisee---Ikuisen-rakkauden-monumentti/

Kuvalähteet:

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e1/Agra-Taj-Mahal-Mausoleum-architecture-Apr-2008-04.JPG

http://www.world-mysteries.com/TajMahal_widejpg.jpg

Afikan kehityksen haasteet (s.59 t.3)

Kun Afrikan valtiot irtautuivat emämaistaan 1950-luvulta lähtien, on maanosassa edelleen suuria ratkaisua tarvitsevia ongelmia. Tällöin myös siirtomaa-aikana vedetyt rajat vahvistuivat, jolloin valtiot jäivät etnisesti hajanaisiksi. Afrikan yhtenäisyysjärjestö, joka perustettiin vuonna 1963, pyrki estämään valtioiden hajoamisen ja rajakiistat. Järjestön tavoitteena oli ratkaista siirtomaa-ajan ongelmia.

Afrikassa on yritetty edistää demokratiaa. Pyrkimyksiä on kuitenkin hidastanut etnisten ryhmien välinen kilpailu resursseista ja vallasta. Jos yksi tietty ryhmä on vallassa, se on usein tarkoittanut toisten alistamista. Köyhyys, vallan keskittyminen ja suuri korruptio, levottomuudet sekä vallankaappaukset ovat hankaloittaneet demokratian edistysaskeleita.

Käsistä karannut väestönkasvu, aliravitsemus ja suuri lapsikuolleisuus ovat ikävä kyllä osa arkea Saharan eteläpuolisen Afrikan väestölle. Maaseudun elinolosuhteiden huonontumisen johdosta on kiihdyttänyt kaupungistumista, mikä on johtanut hökkelikylien eli slummien muodostumiseen suurkaupunkien laidoille. Slummeissa asuvilla vain 20%:lla on mahdollisuus puhtaaseen veteen tai sähköön. 

Afrikan suuri ihmisoikeuksien toteutumattomuus liittyy köyhyyteen läheisesti, kuten myös sotiin ja konflikteihin. Orjuus on yhä edelleen ongelma sekä vakava este ihmisoikeuksien toteutumiselle. Yksi Afrikan merkittävimmistä ongelmista on aids. Se tappaa parhaassa työiässä olevia ja jättää jälkeensä orpoja joilla on heikot selviytymismahdollisuudet.

Afrikassa on etsitty näihin ongelmiin afrikkalaisia ratkaisuja. Afrikan yhteistyöjärjestö muutti nimensä vuonna 2002 Afrikan unioniksi. Tavoitteena on taloudellinen ja poliittinen yhdentyminen.Afrikan unionin kehityksen kohteina ovat konfliktit, nälänhätä, paikallaan polkeva talous ja kulkutaudit. Tavoitteena on ollut myösedistää demokratiaa, ihmisoikeuksia ja hyvää hallintoa. Henkilökohtaisesti toivon, että Afrikan unioni onnistuu tavoitteessaan rakentaa parempi Afrikka.






Kuvan lähde: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Slums_Monrovia_Liberia_West_Africa_July_2013.jpg?uselang=fi

Lähde:  Tekstilähde: Linkki 6, kulttuurien kohtaaminen, WSOY, 2011 s. 48-59

Eurooppalaisten siirtomaat Afrikassa (s.47 t.1)

Eurooppalaiset alkoivat jo 1400-luvulla perustamaan kauppa-asemia Afrikan rannikolle. Tutkimus- ja sotaretket eivät ulottuneet sisämaahan tautien sekä voimakkaiden kuningaskuntien vuoksi. 
     
Orjakauppa sai alkunsa, kun portugalilaiset alkoivat toimia välittäjinä heimojen ja kuningaskuntien välisessä orjakaupassa, joka puolestaan johti Atlantin yli ulottuvan orjakaupan alkamiseen 1500-luvulla. Orjia tarvittiin työvoimaksi Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. Orjat ostettiin heimopäälliköltä tai kauppiailta. Tämä jatkui 1800-luvulle asti, kunnes Iso-Britannia ja Ranska kielsivät orjien kauppaamisen.
     

Länsimaalaiset tukimusmatkailijat löysivät Afrikan sisäosat 1800-luvun alussa, kun sinne päästiin uusien rokotteiden turvin ilman sairastumisvaaraa. Eurooppalaiset pitivät afrikkalaisia alempiarvoisina ja he olivat pelkkää kauppatavaraa. 

Euroopan suurvaltojen tarkoituksena oli hyötyä siirtomaista taloudellisesti. Euroopan teollisuusmaat halusivat siirtomaisen avulla turvata raaka-aineiden saannin omalle teollisuudelle. Taustalla oli myös poliittisia tavoitteita: suurvallat pyrkivät osoittamaan myös suuruuttaan maailmalla. Myös kristinuskoa yritettiin levittää Afrikkaan.

Suurvallat toteuttivat vallanjakoa siirtomaissa eri tavoin. Iso-Britannia säilytti kuninkaiden aseman, mikä oli taloudellisesti hyvä keino. Se säilytti myös järjestyksen siirtomaassa. Tätä kutsutaan epäsuoraksi hallintomalliksi. Ranska, Saksa, Portugali ja Belgia keskittivät hallinnon siirtomaaviranomaisten käsiin. Siirtomaan kansalaiset pyrittiin sulauttamaan osaksi hallitsijamaata ja oikeudet ja velvollisuudet eivät tässäkään mallissa olleet tasavertaisia. Tätä kutsuttiin suoraksi hallintomalliksi.

Siirtomaalaiset yrittivät vastustaa vallanpitäjien yliotetta, mutta nuolista ja keihäistä ei ollut vastusta ruutiaseille.

Yhteenvetona sanoisin, että siirtomaavallalla oli suuri merkitys nykypäivänkin Afrikkaan. Sen myötä kristinusko sai kannatusta 1800-luvun lopulla Afrikassa. Siirtomaa-aika romutti Afrikan maiden omavaraisen talouden ja luonnonvaroiltaan rikkaasta maanosasta suurvaltojen teollisuustuottajan. Hallintomallit lisäsivät sisäisiä jännitteitä ja syntyi konflikteja ja poliittista väkivaltaa itsenäistymisen jälkeen. Siirtomaa-ajan jälkeen Afrikan on ollut vaikea päästä irti köyhyydestä jota hankaloittavat hallitsematon väestönkasvu ja kulkutaudit. Toivottavasti tulevaisuuden Afrikka näyttää paremmalta.



Kuvan lähde:
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Desembarco_en_Cotonou_de_tropas_senegalesas._Le_Petit_Journal,_21may1892.jpg

Lähde: Tekstilähde: Linkki 6, kulttuurien kohtaaminen, WSOY, 2011 s. 48-59

Itä-Afrikan suahili-kulttuuri

En tiennyt juuri mitään suahili-kulttuurista ennen kurssia. Kurssilla tuli ilmi, että suahili-kulttuuri sai vahvoja vaikutteita Arabian islamista, ja kulttuurin vaikutusalueena on Itä-Afrikka. Etsin netistä mielenkiinnolla lisää tietoa aiheeeseen liittyen. Suahili-kulttuuri on hyvin lähellä islamia: uskomus Allahiin, rukoilu viidesti päivässä sekä paastoaminen Ramadanin aikana ovat suuressa roolissa. Kulttuurin edustajia on Itä-Afrikassa noin 500 000.

Käsitteet:

Suahili-kulttuurin synnystä voisi käyttää käsitettä akkulturaatio, jossa kulttuuri saa vaikutteita toiselta kulttuurilta. Tässä tapaauksessa islam antaa vahvoja vaikutteita.

Pukeutumiskulttuuri:

1900-luvulla kulttuurin tyypilliseen pukeutumiseen kuului naisten osalta värikkäät puuvilla-asusteet, jotka kiedottiin vyötärön ympäri ja levitettiin olkapäille sekä pään ylle. Tuolloin miehet 
pitivät raidallista kangasta vyötärön ympärillä, joka roikkui polviin asti. 
Merkkinä siitä että he olivat muslimeja, he pitivät valkoisia pieniä hattuja, jotka ovat islamissa tyypillisiä.

Nykyään naiset pukeutuvat länsimaisiin mekkoihin, jotka voivat olla eri värisiä ja kuvioisia. Kodin ulkopuolella heillä on yllään mustat, koko vartalon peittävät viitat sekä huntu. Miehetkin käyttävät nykyään länsimaisia housuja ja paitoja. Vain lapset käyttävät shortseja.


Suahili-kulttuurin lisätutkiminen voisi olla hyvin mielenkiintoista, mutta luulen että kurssilla ei siihen enää perehdytä.






Lähteet:

Kuvat: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Africa_satellite_plane.jpg
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Maeneo_penye_wasemaji_wa_Kiswahili.png
Fakta: http://www.encyclopedia.com/topic/Swahili.aspx

Tehtävä 1: Tavoitteitani HI 6-kurssille

Omina tavoitteinani historian kuutoskurssille olisi ymmärtää eri kulttuureihin, sekä niiden välisiin vuorovaikutuksiin liittyviä käsitteitä ja kohtaamisien seurauksia. Myös kulttuurien kehityksien vaiheet historiallisesta näkökulmasta tuntuvat mielenkiintoisilta, kuten myös valtavirtakultturien tavat ja piirteet.